Olet täällä

Avaruusluotain

Avaruusluotaimeen liittyvät aiheet ja artikkelit

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 5: Osien integrointi

Artikkelisarjan viidennessä osassa esitellään raketin lentoradan mallintamisessa vaadittavaa numeerista integrointia. Lue artikkeli PDF-tiedostosta.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 4: Neliulotteisia kompleksilukuja ja raketin pyörityksiä

Artikkelisarjan neljännessä osassa käydään läpi raketin asennon mallintamiseen liittyviä matemaattisia haasteita. Eulerin kulmien haasteista päästään eroon käyttämällä 3D-mallinnuksesta tuttuja kvaternioita (quaternion) apuna. Lue artikkeli PDF-tiedostosta.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 3: Vastusta ilmassa

Artikkelisarjan kolmannessa osassa käydään läpi mistä osista ilmanvastus koostuu ja miten näitä mallinnetaan OpenRocketissa. Lue artikkeli PDF-tiedostosta.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 2: Aerodynamiikkaa vasta-alkajalle

Artikkelisarjan toisessa käydään läpi raketin aerodynaamisten voimien ja painekeskiön laskentaa. Lue artikkeli PDF-tiedostosta.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 1: Pöytälaatikosta mustiin kansiin

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan OpenRocket-ohjelmiston syntyvaiheista ja miten se muuttui pöytälaatikkoprojektista diplomityöksi. Lue artikkeli PDF-tiedostosta.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Människan i rymden – femti år efteråt

Rymdentusiasternas första egentliga mål uppnåddes för ett halvsekel sedan – människan for ut i rymden. Jurij Gagarin fick sitt namn i världshistoriens annaler efter et varv runt jordklotet, han startade som löjtnamnt och kom tillbaka som major. Hans utrop,”Pojehali!”(”Låt oss bege oss iväg”) skulle förtjäna lika stor berömmelse som Neil Armstrongs”lila steg för en mäniska, ett jättelikt språng för mänskligheten”, som uttalades bara lite under etthundra månader senare. (3022 dygn = 99,3 mån). Då hade mänskligheten nått Månen, och som entusiasterna trodde hade nu himlarna verkligen öppnat sig. Rymdkapplöpningen fick ju sitt ursprung av de första Sputbnikarna, fick mera fart genom de första Luna- månsonderna, och det verkliga startskottet gavs av S.P.Koroljov några sekunder före Gagarins utrop, då han kommenderade: ”Full stötkraft!”

Suomi 25 vuotta avaruudessa, osa 1

Risto Pellinen kertoo Suomen avaruustoiminnan varhaisvaiheista Ilmatieteen laitoksella ja muuallakin artikkelissaan 25 vuotta avaruuslaitteiden rakennusta Suomessa: näin se alkoi. Julkaistu: Avaruusluotain 2/2010.

Suomi 25 vuotta avaruudessa, osa 2

Ari-Matti Harri kirjoittaa avaruuslaiterakennuksen kehityksestä Ilmatieteen laitoksessa artikkelissaan Suomalaista avaruusteknologiaa ASPERASTA MetNetiin. Juttu on jatkoa edellisessä numerossa ilmestyneelle Risto Pellisen kirjoitukselle avaruustoiminnan varhaisvuosista. Julkaistu: Avaruusluotain 3/2010.

Suomen avaruustoiminnan ensimmäinen kvartaali

Pääkirjoitus, Avaruusluotain 2/2010

Tähtitieteen tutkimuksella on maassamme pitkät perinteet 1700-luvulta asti, mutta avaruuslentoihin Suomi on osallistunut vasta 25 vuoden ajan. Ensimmäinen avaruuslaitteemme oli Neuvostoliiton Phobos-luotaimiin yhdessä ruotsalaisten kanssa rakennettu Aspera-plasmaspektrometri. Tässä Avaruusluotaimen numerossa toimintaa käynnistämässä ollut Risto Pellinen kertoo, miten mittalaitteemme päätyivät punaiselle planeetalle ja moneen muuhun mielenkiintoiseen kohteeseen.

Tutkimuksen kansainvälisyydestä

Pääkirjoitus, Avaruusluotain 3/2010

Suomalaisen avaruustutkimuksen historia on kansainvälisen yhteistyön historiaa, kuten Ari-Matti Harrin kirjoittamasta kansikuvajutustakin ilmenee. Suurissa satelliitti- ja luotainhankkeissa kansainvälisyys näyttää parhaan puolensa: kun osallistujamaista kerätään parhaat ideat ja paras tekninen osaaminen, saadaan parempi avaruusalus kuin mihin yksikään maa olisi pystynyt yksinään. Samalla kustannukset saadaan jaettua niin, ettei aurinkokunnan kaukaisiin kolkkiin lentäminen tule pienillekään maille ylivoimaisen kalliiksi.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Avaruusluotain