Olet täällä

Avaruusluotain

Avaruusluotain on Suomen avaruustutkimusseuran julkaisema jäsenlehti (ISSN 0356-021X). Lehteä julkaistaan neljä numeroa vuodessa. Se lähetetään postitse jäsenistölle sekä useisiin kirjastoihin.

Lehdissä kerrotaan mm. jäsenistön toiminnasta, kerhon tapahtumista ja avaruusalan edistymisestä. Lehdestä löytyy materiaalia niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. Sitä lukevat niin alan ammattilaiset, rakettiharrastajat, opiskelijat kuin avaruusmatkailusta kiinnostuneet peruskoululaiset. Vanhoja Avaruusluotaimia voi lukea esimerkiksi SATS:n kerhotilalla.

Alta löydät näytteitä Avaruusluotaimen artikkeleista.


OpenRocketin käyttö: Ensiaskeleet

Uudessa artikkelisarjassa käydään läpi miten OpenRocketia käytetään. Ensimmäisessä osassa käydään läpi perusteet raketin luonnista sekä simuloinnista.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 8: Kuu taivaalta

OpenRocket ja Saturn V

Artikkelisarjan kahdeksannessa osassa testataan OpenRocketin rajoja, kun sillä simuloidaan suurin ikinä tehty raketti, Saturn V. Mallinnuksen jälkeen lentorataa verrataan todelliseen lentorataan.

Liitteenä on myös Saturn V:n OpenRocket-malli sekä siihen liittyvä moottorimääritystiedosto. Moottoritiedosto pitää ladata OpenRocketiin oheisten ohjeiden mukaan. Koska malli hyödyntää OpenRocketin skriptausta, täytyy skripti käydä manuaalisesti asettamassa päälle simulaatioasetuksissa.

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 7: Moniulotteista optimointia

Artikkelisarjan seitsemännessä osassa kerrotaan miten OpenRocketiin toteutettiin moniulotteinen raketin automaattinen optimointi, matemaattisine menetelmineen.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 6: Haisunäätä suuntaa taivaalle

Artikkelisarjan kuudennessa osassa kerrotaan miten OpenRocketia hyödynnettiin Iso-Haisun lentotietokoneen ohjausjärjestelmän simuloinnissa ja testaamisessa.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 5: Osien integrointi

Artikkelisarjan viidennessä osassa esitellään raketin lentoradan mallintamisessa vaadittavaa numeerista integrointia. Lue artikkeli PDF-tiedostosta.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 4: Neliulotteisia kompleksilukuja ja raketin pyörityksiä

Artikkelisarjan neljännessä osassa käydään läpi raketin asennon mallintamiseen liittyviä matemaattisia haasteita. Eulerin kulmien haasteista päästään eroon käyttämällä 3D-mallinnuksesta tuttuja kvaternioita (quaternion) apuna. Lue artikkeli PDF-tiedostosta.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 3: Vastusta ilmassa

Artikkelisarjan kolmannessa osassa käydään läpi mistä osista ilmanvastus koostuu ja miten näitä mallinnetaan OpenRocketissa. Lue artikkeli PDF-tiedostosta.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 2: Aerodynamiikkaa vasta-alkajalle

Artikkelisarjan toisessa käydään läpi raketin aerodynaamisten voimien ja painekeskiön laskentaa. Lue artikkeli PDF-tiedostosta.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Rakettitieteen jalanjäljillä Osa 1: Pöytälaatikosta mustiin kansiin

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan OpenRocket-ohjelmiston syntyvaiheista ja miten se muuttui pöytälaatikkoprojektista diplomityöksi. Lue artikkeli PDF-tiedostosta.

OpenRocket-ohjelmiston voi ladata osoitteesta http://openrocket.info/

Människan i rymden – femti år efteråt

Rymdentusiasternas första egentliga mål uppnåddes för ett halvsekel sedan – människan for ut i rymden. Jurij Gagarin fick sitt namn i världshistoriens annaler efter et varv runt jordklotet, han startade som löjtnamnt och kom tillbaka som major. Hans utrop,”Pojehali!”(”Låt oss bege oss iväg”) skulle förtjäna lika stor berömmelse som Neil Armstrongs”lila steg för en mäniska, ett jättelikt språng för mänskligheten”, som uttalades bara lite under etthundra månader senare. (3022 dygn = 99,3 mån). Då hade mänskligheten nått Månen, och som entusiasterna trodde hade nu himlarna verkligen öppnat sig. Rymdkapplöpningen fick ju sitt ursprung av de första Sputbnikarna, fick mera fart genom de första Luna- månsonderna, och det verkliga startskottet gavs av S.P.Koroljov några sekunder före Gagarins utrop, då han kommenderade: ”Full stötkraft!”

Sivut