Olet täällä

Avaruusluotain

Avaruusluotain on Suomen avaruustutkimusseuran julkaisema jäsenlehti (ISSN 0356-021X). Lehteä julkaistaan neljä numeroa vuodessa. Se lähetetään postitse jäsenistölle sekä useisiin kirjastoihin.

Lehdissä kerrotaan mm. jäsenistön toiminnasta, kerhon tapahtumista ja avaruusalan edistymisestä. Lehdestä löytyy materiaalia niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi. Sitä lukevat niin alan ammattilaiset, rakettiharrastajat, opiskelijat kuin avaruusmatkailusta kiinnostuneet peruskoululaiset. Vanhoja Avaruusluotaimia voi lukea esimerkiksi SATS:n kerhotilalla.

Alta löydät näytteitä Avaruusluotaimen artikkeleista.


Suomi 25 vuotta avaruudessa, osa 2

Ari-Matti Harri kirjoittaa avaruuslaiterakennuksen kehityksestä Ilmatieteen laitoksessa artikkelissaan Suomalaista avaruusteknologiaa ASPERASTA MetNetiin. Juttu on jatkoa edellisessä numerossa ilmestyneelle Risto Pellisen kirjoitukselle avaruustoiminnan varhaisvuosista. Julkaistu: Avaruusluotain 3/2010.

Suomi 25 vuotta avaruudessa, osa 1

Risto Pellinen kertoo Suomen avaruustoiminnan varhaisvaiheista Ilmatieteen laitoksella ja muuallakin artikkelissaan 25 vuotta avaruuslaitteiden rakennusta Suomessa: näin se alkoi. Julkaistu: Avaruusluotain 2/2010.

Demokratia, keskustelu ja IAF

Pääkirjoitus, Avaruusluotain 4/2010

Suomessa valta kuuluu kansalle, yhdistyksessä sen jäsenille. Näin toteavat perustuslain 2 § ja yhdistyslain 16 §.

Tutkimuksen kansainvälisyydestä

Pääkirjoitus, Avaruusluotain 3/2010

Suomalaisen avaruustutkimuksen historia on kansainvälisen yhteistyön historiaa, kuten Ari-Matti Harrin kirjoittamasta kansikuvajutustakin ilmenee. Suurissa satelliitti- ja luotainhankkeissa kansainvälisyys näyttää parhaan puolensa: kun osallistujamaista kerätään parhaat ideat ja paras tekninen osaaminen, saadaan parempi avaruusalus kuin mihin yksikään maa olisi pystynyt yksinään. Samalla kustannukset saadaan jaettua niin, ettei aurinkokunnan kaukaisiin kolkkiin lentäminen tule pienillekään maille ylivoimaisen kalliiksi.

Suomen avaruustoiminnan ensimmäinen kvartaali

Pääkirjoitus, Avaruusluotain 2/2010

Tähtitieteen tutkimuksella on maassamme pitkät perinteet 1700-luvulta asti, mutta avaruuslentoihin Suomi on osallistunut vasta 25 vuoden ajan. Ensimmäinen avaruuslaitteemme oli Neuvostoliiton Phobos-luotaimiin yhdessä ruotsalaisten kanssa rakennettu Aspera-plasmaspektrometri. Tässä Avaruusluotaimen numerossa toimintaa käynnistämässä ollut Risto Pellinen kertoo, miten mittalaitteemme päätyivät punaiselle planeetalle ja moneen muuhun mielenkiintoiseen kohteeseen.

Avaruusluotaimen arkistoista 1/2010, Pääkirjoitus ja sarjakuva

Sini Merikallion pääkirjoitus ja Leo Merikallion sarjakuva. Avaruusluotaimen päätoimittaja vaihtuu, seuraava päätoimittaja on Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta. Liekö tämä mahdollisesti viimeinen kerta, kun labradorinnoutajia seikkailee seuran lehden sivuilla?

Rymdsonden 1/2010, At nå himlakropparna, del I

Juhani Westmanin jutun lisäksi näillä sivuilla on myös Juho Lavirannan ja Jasu Setälän sarjakuvat.

Avaruusluotaimen arkistoista 1/2010, Maailmankaikkeuden peili

Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitoksen tutkija Saara Reimanin 'Tapahtumahorisontti' kolumni. Kuvitus: Esko Heikkilä.

Mukana myös Juho Lavirannan sarjakuva.

Sivut