Suomen Avaruustutkimusseura pähkinänkuoressa:

  • Perustettu 1959 edistämään avaruustutkimusta ja -tuntemusta Suomessa
  • International Astronautical Federationin (IAF) jäsen
  • Järjestää pienoisrakettikursseja ja myöntää rocketeer-lupakirjoja
  • Julkaisee Avaruusluotain-jäsenlehteä neljä kertaa vuodessa
  • Laaja avaruustekniikan alan kirjasto
  • Kerho- ja työtila Etelä-Haagassa
  • Yleisöluentoja ja muita tapahtumia

Tervetuloa jäseneksi!

 


 

Pienoisrakettikurssi 13.-14.5.2014

Oletko koskaan halunnut rakentaa ja laukaista taivaalle oman raketin? Suomen avaruustutkimusseura järjestää jälleen yhteistyössä teekkareiden tähtitiedekerho Polluxin kanssa pienoismallirakettikurssin, jonka suoritettuasi saat luvan ostaa rakettimoottoreita ja ampua raketteja ympäri vuoden!

Pienoismalliraketit ovat keveitä, uudelleenkäytettäviä raketteja, joiden voimanlähteenä on tehdastekoinen, pieni kertakäyttöinen kiinteää polttoainetta käyttävä moottori. Harrastus yhdistää hauskalla tavalla askartelun, lentotekniikan ja pyrotekniikan.

Rakettiharrastuksen määräykset muuttuvat

EU-määräysten voimaantulo sekä nykyisen moottorivalmistajan, saksalaisen Weco Pyron ilmoitus lopettaa rakettimoottoreiden valmistus aiheuttavat muutoksia rakettiharrastukseen Suomessa. Lue tarkemmin tästä artikkelista.

Tags: 

Kevätkokous 28.4.2014

SATS:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään maanantaina 28.4.2014 Espoon Keilaniemessä osoitteessa Keilaranta 1. Tapahtuma alkaa klo 18 Mikko Suomisen esitelmällä avaruusohjelmistoista ja Timo Toivasen lyhyellä katsauksella SATS:n luotainpalloprojektiin.

Esitelmien jälkeen noin klo 19 aloitetaan kevätkokous. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisinä asioina viime vuoden toimintakertomus, tilinpäätös, sekä johtokunnan tili- ja vastuuvapauden myöntäminen. Lisäksi käsitellään kuluvan vuoden toiminnantarkastajan vaihtaminen.

Tags: 

Kevään 2014 rakettitapahtumat

Ohessa ovat kevään 2014 sovitut rakettitapahtumat. Mahdolliset päivitykset ilmoitetaan Rakettifoorumilla: http://pollux.ayy.fi/rakettiforum/viewtopic.php?f=20&t=2372

Tags: 

Människan i rymden – femti år efteråt

Rymdentusiasternas första egentliga mål uppnåddes för ett halvsekel sedan – människan for ut i rymden. Jurij Gagarin fick sitt namn i världshistoriens annaler efter et varv runt jordklotet, han startade som löjtnamnt och kom tillbaka som major. Hans utrop,”Pojehali!”(”Låt oss bege oss iväg”) skulle förtjäna lika stor berömmelse som Neil Armstrongs”lila steg för en mäniska, ett jättelikt språng för mänskligheten”, som uttalades bara lite under etthundra månader senare. (3022 dygn = 99,3 mån). Då hade mänskligheten nått Månen, och som entusiasterna trodde hade nu himlarna verkligen öppnat sig. Rymdkapplöpningen fick ju sitt ursprung av de första Sputbnikarna, fick mera fart genom de första Luna- månsonderna, och det verkliga startskottet gavs av S.P.Koroljov några sekunder före Gagarins utrop, då han kommenderade: ”Full stötkraft!”

Suomen avaruustoiminnan ensimmäinen kvartaali

Pääkirjoitus, Avaruusluotain 2/2010

Tähtitieteen tutkimuksella on maassamme pitkät perinteet 1700-luvulta asti, mutta avaruuslentoihin Suomi on osallistunut vasta 25 vuoden ajan. Ensimmäinen avaruuslaitteemme oli Neuvostoliiton Phobos-luotaimiin yhdessä ruotsalaisten kanssa rakennettu Aspera-plasmaspektrometri. Tässä Avaruusluotaimen numerossa toimintaa käynnistämässä ollut Risto Pellinen kertoo, miten mittalaitteemme päätyivät punaiselle planeetalle ja moneen muuhun mielenkiintoiseen kohteeseen.

Suomi 25 vuotta avaruudessa, osa 2

Ari-Matti Harri kirjoittaa avaruuslaiterakennuksen kehityksestä Ilmatieteen laitoksessa artikkelissaan Suomalaista avaruusteknologiaa ASPERASTA MetNetiin. Juttu on jatkoa edellisessä numerossa ilmestyneelle Risto Pellisen kirjoitukselle avaruustoiminnan varhaisvuosista. Julkaistu: Avaruusluotain 3/2010.

Demokratia, keskustelu ja IAF

Pääkirjoitus, Avaruusluotain 4/2010

Suomessa valta kuuluu kansalle, yhdistyksessä sen jäsenille. Näin toteavat perustuslain 2 § ja yhdistyslain 16 §.

Suomi 25 vuotta avaruudessa, osa 1

Risto Pellinen kertoo Suomen avaruustoiminnan varhaisvaiheista Ilmatieteen laitoksella ja muuallakin artikkelissaan 25 vuotta avaruuslaitteiden rakennusta Suomessa: näin se alkoi. Julkaistu: Avaruusluotain 2/2010.

Tutkimuksen kansainvälisyydestä

Pääkirjoitus, Avaruusluotain 3/2010

Suomalaisen avaruustutkimuksen historia on kansainvälisen yhteistyön historiaa, kuten Ari-Matti Harrin kirjoittamasta kansikuvajutustakin ilmenee. Suurissa satelliitti- ja luotainhankkeissa kansainvälisyys näyttää parhaan puolensa: kun osallistujamaista kerätään parhaat ideat ja paras tekninen osaaminen, saadaan parempi avaruusalus kuin mihin yksikään maa olisi pystynyt yksinään. Samalla kustannukset saadaan jaettua niin, ettei aurinkokunnan kaukaisiin kolkkiin lentäminen tule pienillekään maille ylivoimaisen kalliiksi.

Sivut