Kuva: Jan Holmgård
Raketit ovat olleet kiinnostuksen kohteena Suomen avaruustutkimusseuran alkuajoista lähtien. Jo 1960-luvulla seurassa kehiteltiin ALPHA-projektissa omia raketteja, joiden piti lentää itse valmistetuilla rakettimoottoreilla yli 10 km korkeuksiin. Seuran perustajajäsenet olivatkin rakettiharrastuksen ja -toiminnan pioneereja Suomessa.
Nykyään seurassa harrastetaan monenlaista rakettitoimintaa, aina lapsille sopivista vesiraketeista usean kilometrin korkeuteen lentäviin hybridiraketteihin. SATS tekee läheistä yhteistyötä myös Aalto-yliopiston rakettikerho Polluxin kanssa.
SATS järjestää rakettitapaamisia sekä pienoisrakettilennätyksiä noin kerran kuukaudessa. Korkeammalle lentävien rakettien lennätyksiä järjestetään noin kerran vuodessa. Lisätietoa tapahtumista löytää Polluxin ylläpitämästä, kaikille avoimesta Rakettifoorumista.
Rakettityypit
Vesiraketit rakennetaan limsapulloista, ja ne lentävät veden ja paineilman avulla. Tämä on helppo tapa rakentaa ja lennättää raketteja, eikä se vaadi mitään lupia. Vesirakettien laukaisujärjestelmä on helppo rakentaa itse.
Pienoisraketit tai pienoismalliraketit ovat kevyitä, yleensä pahvista rakennettuja raketteja, jotka lentävät tehdasvalmisteisella, kertakäyttöisellä rakettimoottorilla. Raketit rakennetaan joko valmissarjoista tai alusta pitäen itse. SATS järjestää pari kertaa vuodessa pienoisrakettikursseja.
Hybridiraketit ovat isoja raketteja, joiden moottoreissa on kiinteä polttoaine ja nestemäinen hapetin, yleisimmin muovi ja ilokaasu. Tätä tekniikkaa käytti mm. SpaceShipOne lentäessään avaruuteen. Suomen avaruustutkimusseura laukaisi Suomen ensimmäisen hybridiraketin Haisunäädän vuonna 2008. Sittemmin seuran toinen hybridiraketti Iso-Haisu on lentänyt yli kahden kilometrin korkeuteen.
Nesteraketeissa sekä polttoaine että hapetin ovat nestemäisiä. Useimmat avaruuteen lentävät raketit käyttävät nesterakettimoottoreita, joissa poltetaan kerosiinia tai nestemäistä vetyä sekä nestemäistä happea. Nesteraketin rakentaminen on haastavaa, sillä se vaatii kahden nestemäisen aineen paineistamisen tai pumppaamisen sopivassa suhteessa palokammioon.
Suomen tiettävästi ainoan nesteraketin on rakentanut ja onnistuneesti laukaissut Panu Bieneck (ent. Pölönen). Lisäksi Juhani Hemmi rakensi ja testasi usean vuoden ajan nesterakettimoottoria. Aiheesta on kirjoitettu useita artikkeleita Avaruusluotaimeen.
Tarkempia tietoja eri rakettityypistä saat alasivuilta. SATS:n projekteista on oma sivunsa.